FunnyBunny, feeling sick..

Voihan tylsyys, sairaslomalla sitä keksiikin tehdä mm. kaikkea hölmöä, kuten tuhlata "kallista aikaa" kuvien muokkailuun, pelaamiseen, piirtämiseen ja lukemiseen, unohtamatta kuitenkaan sitä tärkeintä - itse sairastamiseen. Kova flunssa jaksaa kiusata minua, ja tuntuu ettei se lähde millään. Ulkona on kyllä sellainen sää, ettei se houkuttele oikeastaan ketään ainakaan ulkoilemaan.

Tänään olen vain niistänyt nenäni verille, yskinyt keuhkoja pihalle, pelannut Skyrimiä (en pääse yhdestä kohdasta mihinkään, ja se ottaa päähän...), ja piirrellyt taas pitkästä aikaa. Tekee mieleni katsoa Hobitti - Smaugin autioittama maa. Lohikäärmeet on ihania, tykkäsin muutenkin elokuvassa toteutetusta lohikäärmeestä.

Eräänä iltana aurinko laski todella kauniisti, värjäsi koko läntisen taivaan oranssin sävyihin - koko maailman kontrastisuus tulvahti ukkospilvien lomasta. Tuona päivänä luvattiin rajua ukkosta koko Helsinkiin, mutta suureksi harmikseni ukkospilvet vain tummensivat hetkeksi taivasta ja jyrisivät jossakin muualla. Saisi kyllä jo ukkostaa oikein kunnolla, se on niin tunnelmallista ja jännää..

Cherryblossoms

Hanami 2014 on tullut koluttua läpi, samoin järjetön ihmismassa, joka paikalla vallitsi. Niimpä hieman vallaton kuvailukin jäi vähemmälle jostain syystä, paikalla oli liian paljon uteliaita silmäpareja. Harmiksemme kirsikkapuut olivat jo parhaimmat päivänsä nähneitä, mutta sentään parit kukkaset saimme kuvattua ja ihailtua. Jotenkin tapahtuma on kerännyt suosiotaan joka vuosi vain enemmän ja enemmän, viime vuoden Hanamissa oli puolet vähemmän ihmisiä - tänä vuonna paikalle rymisti kutakuinkin rapeat 1000 ihmistä. Varmasti myös sunnuntainen lämmin sää sai ihmiset vihdoinkin ryömimään ulos koloistaan raikkaaseen kesäilmaan.

Hanami (= japaniksi kukkien katselua) tapahtumana oli samanlainen, kuin viimekin vuonna. Oli pukukilpailuja, teeseremonioita, taistelulajien esittelyä, origamitaiteilua, musiikkia, kukka-asetelmia, ruokaa, jäätelöä ja mitähän vielä.. Oli niin aurinkoista ja kuumaa, joten päätimme Suvin kanssa etsiä hieman syrjäisempi ja varjoisampi paikka itse Japanilaisesta puistosta, kirsikkapuiden alta.

Paikalta bongasimme Suvin kanssa myös pari bloggaajaakin, Saija Sasetarin ja LizzieC:n.
Oli oikein mukava törmätä heihin!

Saija oli niin söpönä! Niinkuin aina.

Ihana Suvi, tuli mieleen Disneyn Pahatar..! Hihii

Oli ihanaa viettää vapaapäivää tällä tavoin! Suorastaan nautin olostani kirsikkapuiden varjossa, ja vielä kun kävimme ryöväämässä lähistön Siwan herkkuhyllystä eväät, niin olo vaan parani. Omnomm... Nuo vaaleanpunaiset kirsikankukan terälehdet olivat niin kauniita, kun niitä putoili maahan satumaisesti välillä tuulen keinutellessa puita. Olisi tehnyt mieli juoksennella kuin pikkutyttö kirsikkapuiden katveessa prinsessamekko päällä!

Kesäbeibit!

Tässäkin postauksessa kuvat on pääosassa, joten tekstiä syntyi yllättävän vähän. Muutenkin ollut hieman hiljaista täällä blogin puolella seikkailu.. Ensi postaus käsitteleekin sitten Helsingin Blogimiittinkiä! Iso hali ja tervetuloa uusille lukijoille - toivottavasti viihdytte!

The Echoing Green

Välillä on mukava palata vanhan harrastuksen pariin - nimittäin maalaamisen.

Ostin Sinellistä viime syksynä tällaisen ihan tavallisen puisen rasian, jossa on saranat ja pieni lukitussysteemi. Pitkään mietin, että mitä tekisin sille - maalaisin tietysti, mutta minkälaisen kuvion, mitä värejä käyttäisin jne? Sopivasti Suvin ikäkalenteriin ropsahti yksi vuosi lisää tässä huhtikuun aikana, joten ajattelin ilahduttaa häntä pienellä syntymäpäivälahjalla.

Etsin inspiraatiota wiccalaisuudesta, ja luonnon kirkkaista ja murretuista väreistä.
Jumalattaren symboli vaikutti juurikin sopivalta, lisäksi keksin maalata siihen myös pentagrammin.
Tottakai melkein joka toinen maalituubi oli kuivunut (vissin jonkinlainen muistutus siitä, että alappas tyttö maalaamaan vähän ahkerammin), joten väriskaala oli hieman suppeampi mitä toivoin. Akryylivärejä minulta löytyy kaapista vaikka kuinka, mutta niillä oli hankala maalata puista pintaa, joten värejä ei saanut levitettyä tasaisesti. Onneksi omistan myös kasan "kahden karvan pensseleitä", joten pienetkin yksityiskohdat muodostuivat suht vaivattomasti.

Tämän tekeminen oli ihanan rentouttavaa, täytyykin alkaa tekemään näitä hieman lisää. 6 tuntia tämän parissa kului kuin siivillä.

MAYDAY May Day!

Totoro ja sen kaveri Totoro vapputunnelmissa.

Minä vapputunnelmissa...

Tervehdys taas pitkästä aikaa kaikki blogilaiset!

Noniin, nyt on vappu ja sen myötä tuparitkin tullut vietettyä.
Kiitokset kaikille ystäville ja kavereille, jotka jaksoivat raahautua viettämään naamiaisia!

Oli kyllä sen verran paljon porukkaa jossakin vaiheessa, ettei oikeen itsekään tiennyt vieraiden lukumäärää (tai tuntenut puoliakaan). Noh, melskettä ja meteliä, ruokaa ja juomaa (YARR!) riitti kaikille osapuolille! Ainakin yksi parveketuoli oli ottanut illan aikana hieman damagea. Aamulla rakas kotimme olikin sen näköinen, että huhhahhei.. Vissiin kaikilla oli enemmän tai vähemmän hauskaa, promilleista välittämättä. Paria idioottia lukuunottamatta - niiden kohdalla olisi vaan tehnyt mieli viedä niskaperseotteella ulos ovesta.

Anna kulta pusu <3

Kattimaista meininkiä ja meidän oma Jackie Sparrow <3

Ihana Noora

"Why is the rom gone?!"

Minulla oli suht tylsähkö asuvalinta naamiaisiin tänä vuonna, mutta kyllähän kissoista aina kaikki tykkää - vai  mitä? Pitihän sitä eläytyä rooliin, tuli väsättyä pukuun pieni häntäkin...

Suvi taisi nähdä seireenejä...

Olihan meillä myös merirosvoja parin kappalein, taustalla soi Floggin Molly'sia ja rommi virtasi. Laitettiin heti hieman menevämpää musiikkia, kun 90-luvun hittikappaleet eivät enää hytkyttäneet ketään.

Aina niin suuret suunnitelmat juhlien varalle, mutta kuinka suuri osa niistä suunnitelmista loppujen lopuksi toteutuukaan? Ehdin hieman heitellä serpentiinejä sinne tänne ja puhaltaa ilmapalloja, kun ensimmäiset vieraat valui ovesta sisälle. Leivoin siinä ohessa sitten kesäkurpitsa-purjo-piirakan, josta tuli ihan kökkö (mutta joka sitten kuitenkin mystisesti katosi illan aikana). Ne perinteiset karkit, sipsit, popcornit ja muut mässyt loppui viimeistä murua myöten, ja ensimmäistä kertaa tehtiin Suvin kanssa niin kamalan makuista simaa, että varoitettiin juomaan sitä omalla vastuulla. Tuli vissiin hieman liikaa hiivaa tjn...

Saimme tupaantulijaislahjaksi Suvilta tällaisen ihanan avainkaapin, jonka sisällä oli pussi ruisleipää ja Finnair- suolaa. Hihii!

Nemoki on iloinen, kun on juhlat ohitse - oli ihan liikaa ihmisiä ja varsinkin ilmapalloja... ne oli pelottavia.

Elossa ollaan

.. ja melkein voi jo huokaista helpotuksesta. *pyyhkii hikeä otsalta*

Nyt on suurin osa tavaroista saatu kuskattua uuteen asuntoon.
Parasta tässä on se, että vanha asunto sijaitsee tässä ihan parin kolmen kilometrin päässä, ja että muuttoaikaa on vielä huhtikuun loppuun saakka. Toisaalta, vuokrarahat kahteen eri asuntoon tässä pitäisi vielä jostain repäistä, mutta eiköhän tuo onnistu. Sain vihdoinkin oman kissani takaisin, hän kun on ollut hoidossa tässä vanhemmillani viimeiset viikot, muuttohäslingin takia. Hieman Nemo stressasi uutta asuntoa, mutta hän on aina ollut nopea sopeutumaan uusiin asioihin (asia, josta olen hyvin kiitollinen) ja olikin sitten jo innokkaasti tutkimassa asuntoa parin tunnin unien jälkeen. Täytyi ihan mennä hetkeksi nukkumaan, kun stressi väsytti niin kovasti. Nyt Nemo on sopeutunut oikein hienosti, odottelee parvekkeelle kesäksi uutta kiipeilytasoa, niin näkee kauemmas. Täytyyhän tiikerin hallita valtakuntaa ja seurata kaikkea, mitä siellä tapahtuu!

Oih, en malta odottaa, että saan alkaa laittaa omaa parveketta! Auringonlaskun näkee tuosta parvekkeelta <3

Nyt kun saisi vielä sohvan ja kirjahyllyn kuljetettua kotiin, niin sitten saisi purkaa nuo banaanilaatikot (jotka on siis täynnä kirjoja), niin alkaisi näyttämään vähän siistimmältä. Tämänhetkinen "työpiste" näyttää tältä:

Jörö-muki hikoilee..

Yksi päivä kotiin tullessani, yllätin Nemon nukkumasta saunan lauteilla! Sauna tosin ei ollut päällä.
Mutta Nemo oli niin ihanan näköinen, että oli pakko ottaa siitä kuva:

Just chillin'

Meillä tosiaan on siis sauna tässä ihanassa kaksiossa, joka on kuin unelma meille. Olen niin onnellinen, sillä meidät valittiin 30 hakijan joukosta, ja asunto oli ensimmäinen, jota kävimme katsomassa. Asiat on muutenkin lähtenyt rullaamaan käsittämättömän hyvin (*koputtelee puuta*), että tämän takana täytyy olla joku kohtalon tapainen. Allaoleva on hyvin kiteyttänyt viimeaikaiset mietteet.

4kk ehdin asua yhdessä entisen kämppiksen kanssa, kunnes päätin lähteä omille teille. Asiat ei vaan sujunut, niinkuin piti. Lähimmät ystäväni tietävät asiasta olellisen, enkä yleisesti halua sen enempää asiasta avautua. Mutta kaikenlaisiin ihmisiin sitä tulee törmättyä.

Kohta on jo pääsiäinen, ja saa nähdä tuleeko oven taakse virpojia. Muistan, miten kivaa se oli lapsena askarrella pajun oksista virvontavitsoja, ja vielä kivempaa oli se, kun sai pukeutua noidaksi ja maalata kasvoihin pisamia, laittaa huulipunaa , punata posket ja nenänpää! Koko pitkän päivän virvonnasta saatiinkin saaliiksi aika paljon karkkia ja suklaamunia! Muistan, miten yksi vanha pappa antoi ystävälleni ja minulle banaanit, kun hänellä ei ollut antaa muuta. Kyllä sitä karkkia sitten tulikin syötyä niin, että tuli huono olo ja vannoi, ettei enää ikinä syö suklaata. (Tuo lupaus ei kyllä pitänyt...)

Pääsiäistä on aina ollut kiva viettää, juurikin tuon virpomisen takia. Hienoa oli myös, kun sai maalata ihan oman pääsiäismunan. Ja pashaa sekä mämmiä tuli kyllä syötyä. Vaikka en kuulu kirkkoon tai ole muuten uskovainen, olen nauttinut pääsiäisestä pelkästään kevään juhlana. Vissiin alunperinkin se taitaa olla ihan pakana juhla.

Millaisia muistoja teillä on pääsiäisestä?

Töppöstä toisen eteen...

This is how we do it!

Se todellinen syy, miksi blogini on viettänyt hiljaiseloa on se, että olen pakkaillut ja järjestellyt taas muuttotavaroita ympäri asuntoa. Saimme poikaystäväni kanssa oman asunnon <3 Joten kunhan saan pöytäkoneeni taas koottua kasaan (kirjoitan tätäkin postausta koulussa), lupaudun kirjoittamaan tänne taas yhdestä sun toisesta asiasta.

Siihen asti, mukavaa huhtikuun alkua kaikille <3

Extreme Challenge: Day 9

Naama ja hiukset.

Aamu alkoi klo 06.30 heräten Suvin sohvalta Jarkon vierestä. Olin ollut hereillä jo puoli tuntia, se on hassua miten aivot herättää ihmisen automaattisesti, kun tottuu aamuherätyksiin. Aamupalaa naamaan ja menoksi. Suvi heitti meidät autolla puoleen väliin koulumatkaani, josta jatkoin yksin matkaa bussilla.

Pelastaja !!!

Koulussa hädin tuskin jaksoin pysyä hereillä. Olin väsynyt ja toivoin vain, että pidettäisiin taukoa luennolta, edes pienen hetken. Kaiken uuden oppiminen väsyttää. Onneksi kaupasta löytyi halvin mahdollinen energiajuoma, mikäs muukaan kuin ES.

Yllättäen oli satanut lunta, jota ennustettiin tänne etelä-suomeenkin jo hirveällä uutisoinnilla. Rakastan talvea, mutta niin hyvin kuin tämä kevät täällä oli jo alkanutkin, ei se talvi enää tässä kohdin oikein innosta. Mutta taitaapa tuo lumi pian sulaa, lämpöasteita täällä oli tällä viikolla jo parhaimmillaan +8.

Nemoa ei kiinnostanut.

Olen hukannut jonnekkin puhelimen laturin, ja akku loppui kesken koulupäivän. Kävin päivällä porukoilla lataamassa hieman akkua, syömässä välipalaa, ja tapaamassa Nemoa. Hänellä oli hirveä halipula, ja niinpä sain toimia neulatyynynä hetken, kunnes hillitön kehräys ja puskeminen hieman rauhoittui. Rakastan tuota kissaa!

Tärkeimmäksi lukeutui ystävän seura.
Ajattelimme mennä katsomaan Gravity- elokuvan, joka jostain kumman syystä kiinnostaa meitä molempia (onhan elokuvassa sentään teemana avaruus!) Mutta koska 3D-liput näytökseen maksoivat karmeat 15,50€, päätimme vain tehdä ruokaa, juoda hyvää viiniä ja vaan jutella kaikesta maan ja taivaan välillä.

Päivän kuva!

Tanjan kissa Börje sai raakoja possunsuikaleita, jotka on hänen herkkua. Pitäisi Nemokin opettaa syömään raakaa lihaa, mutta tähän astiset raakaliha kokeilut eivät ole tuottaneet tulosta.

Sillä välin, kun Börje herkutteli possunsuikaleilla, me teimme ruuaksi intialaista ruokaa. Keitimme riisin, lämmitimme intialaisen valmiskastikkeen, teimme salaatin johon lisäsimme halloum-juustoa joka teki salaatista törkeän hyvää. Pitää itsekin käydä ostamassa tuota intialaista valmiskastiketta, niin hyvää se oli.

P.S. Tänään muuten alkaa illalla Cosmos- sarja Fox:illa, katsokaa ihmeessä.