Linnanmäen valokarnevaalit tuli taas ihailtua läpi ystävien kanssa. Onneksi syksyn ihanat värit lisäsi tunnelmaan omat mausteensa, ja aurinkoinen sää suosi meitä. Vaikka aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, kylmyys tuntui nipistelevän varpaita ja sormia. Tuli otettua hieman kuvia, mutta lähinnä nautimme toistemme seurasta ja kävelimme ristiin rastiin huvipuistoa.
Melkoisesti ovat hintoja tuolla nostaneet, kun viime vuonna yksi laitelippu maksoi 5e kappale, ja tänä vuonna hintaa niille oli 7e. Eipä tullut ostettua, joten jäi ihana ja vanha puinen vuoristorata sekä maailmanpyörä kokematta.
Huvipuistoissa on kyllä ihan oma tunnelmansa. Kuinka paljon sitä toivookaan, että olisi taas lapsi! Kaikki oli niin suurta ja ihmeellistä, asioita odotti ja jännitti ihan eri tavalla kuin nykyisin. Huvipuistoon menoa jännitti jo viikkoa ennen, ja vatsanpohjassa lenteli perhosia. Kaikki tuoksut ja maut jäivät elävästi mieleen, ja jos saman tuoksun haistaisi tänä päivänä, se palauttaisi mieleen tuon muiston kuin salaman kirkkaalta taivaalta.
 |
| Suvi oli tehnyt ihanan sirkusmekon itselleen <3 |
Illan pimetessä kävimme vain istumassa eri kahviloissa ja lämmiteltiin hyvin ennen kuin uskaltauduimme takas ulos, kylmään säähän. Kaunista siellä oli, vaikka tuntuu että viime vuoden valokarnevaaleista sai enemmän irti. Olisin toivonut kuulevani tuolla hilpeää sirkusmusiikkia, sellaista mitä soi vanhoissa elokuvissa, joissa kuvataan huvipuistoja!
