"You and me, far beyond the Sea.."

Nebulan tämänhetkiseen kaaokseen mahtuu onneksi myös hyviä kokemuksia. Ystäväporukan kanssa lähdimme tammikuun hyisenä viikonloppuna risteilylle. Oli ihanaa vaan olla ystävien kanssa, joiden positiivinen ja iloinen energia antoi minullekin voimia jaksaa eteenpäin. Ihanaa, kun on ympärillä tällaisia ihmisiä.

Vaikea pukeutua mitenkään inhimmillisesti, jotenkin sievästi.. Tuntuu, kuin olisin joku lihapulla, joka on ängetty toppatakkiin ja pipoon. Olen ylipäätään surkea yhdistelemään mitään vaatekappaleita. Itsetuntoni on aivan nollissa. Välillä on fiiliksiä, jolloin tekisi vain mieli repiä naama irti, kun katsoo itseään peiliin. Sillä sieltä katselee takaisin vain tyhjät silmät..
Vaan eipä siitä sen enempää.

Oli ihana syödä pitkästä aikaa laivan buffettiateria. Pöydät suorastaan notkuivat hyvän ruuan painosta, oli alkupalaa, salaatteja, jälkiruokaa, ja vaikka mitä muuta.

Pääsimme seuraavana päivänä kuitenkin Tukholman Vanhaan Kaupunkiin asti, ja ihailimme upeita rakennuksia sekä kaunista auringonpaistetta. Ihanan aurinkoinen ja talvinen päivä vallitsi Ruotsin puolella, ja se nostatti fiiliksiä vielä enemmän. Käväisimme Burger Kingillä syömässä hieman roskaa, ja pyörimme kaupoissa. Ihania vanhoja rakennuksia, kuin kävelisi vanhempaan aikakauteen. Ihana Indiskan kauppa oli 5 kertaa isompi, kuin Suomen puolella. Siellä oli vaikka mitä ihanaa. Lisäksi löytyi jännä naamiaiskauppa, josta Suvi löysi itselleen ihanan venetsialaisen naamarin. Se oli niin upea. Minä löysin vain tuliaisia, enkä itselleni juuri mitään. Joka nurkalla oli yhtä sun toista H&M kauppaa.

Päädyimme onneksi myös istumaan yhteen ihanaan ja lämpimään kahvilaan Vanhan Kaupungin sydämessä. Ostin sieltä itselleni yhden ison kupin tuoretta minttuteetä, jossa oli sitruunan siivu. Siis kuumaa vettä, tuoreita mintunlehtiä ja sitruunan viipale. Se maistui todella hyvältä!

"Nemo my name forevermore..."

Taisin matkalla voittaa myös lavapelkoni.
Sain ystäväni onneksi mukaan laulamaan kanssani karaokessa Nightwishin Nemon. Meinasin jo juosta pois pöydästämme koska jännitin niin paljon, mutta sitten päätin ettei ole mitään menetettävää, vaikka laulaisikin ihan metsiin. Ylipäätään ventovieraille ihmisille laulaminen oli jotenkin todella hämmentävää, vaikka pidinkin siitä todella paljon! Tuntuu, etten jännitykseltäni saanut ääntäni kulkemaan värisemättä..!

Toki me kissaihmiset ihastuimme H&Mn kissapaitoihin, ja pakkohan meidän oli ne ostaa itsellemme. Mystinen kuunsirppikisupaita on aivan ihana :) Siinähän se paluumatka menikin, kissamaisissa tunnelmissa. Kiitos rakkaille ystävilleni ihanasta seurasta <3