torstai 22. marraskuuta 2012

Send me no shepherd to heal my world, But the Angel - the dream foretold.


"Bring me home or leave me be
My love in the dark heart of the night
I have lost the path before me
The one behind will lead me"

Löysin kuvia marraskuun alulta, kun kävimme eräänä hyisenä päivänä Suvin kanssa kuvaamassa metsässä. Taustalta näettekin, miten paljon tähän mennessä täällä on satanut lunta. Nyt siitä ei ole enää hiutalettakaan jäljellä.

Tämä aika on itselleni ollut hyvin opettavaista, vaikkakin on sellaisia asioita, mitä ei välttämättä olisi koskaan toivonut tapahtuvankaan - kipeitä, kuolettavia, murskaavia, tukehduttavia. Tuntuu, että olen kadottanut itseni. Onneksi on kuitenkin asioita, joiden pariin voin aina palata - asioita, joiden tunteet eivät koskaan katoa. Saan aina piirtää tai maalata tunteitani ja kaikkea, mitä pääni sisällä ikinä sitten myllertääkään. Se on suuri lahja, josta olen hyvin kiitollinen. Toinen on Nightwish. Se on vaan ikuistanut itsensä syvälle sieluni syövereihin. Kauniista sanoista, ja sykähdyttävästä musiikista saan voimia jaksaa eteenpäin. Joskus on oloja, että haluaisi vaan kadota tästä maailmasta.


tiistai 20. marraskuuta 2012

Blogi tunnustusta



Sain tällaisen haasteen Leenan Luurankoja kaapissa- blogista. Kiitoksia <3


1. Kerro 11 faktaa itsestäsi.

2. Vastaa kysymyksiin, jotka haasteen antaja on sinulle antanut.

3. Tee 11 uutta kysymystä seuraaville haasteen saajille.

4. Valitse 11 haasteen saajaa.

Faktat

  • En tykkää pitää sormuksia. Ne ovat mielestäni koko ajan tiellä, ja ärsyttävät.
  • Haluaisin joskus kokeilla asua maatilalla. Minulla olisi siellä pari lehmää, lampaita, koiria, kanoja, kissoja.. Miltä tuntuisi elää ihan "luomu-lifea"?
  • Vihaan hammaslääkärissä käyntiä! Liikaa karmeita muistoja, jotka vieläkin kummittelevat. Melkein kaikki hampaat, paria lukuunottamatta on revitty irti hammaslääkärissä.
  • Mielestäni tässä yhteiskunnassa on liian moni asia päin perseitä.
  • Ala-asteen ensimmäisillä luokilla Spice Girls ja Backstreet Boys oli kova juttu.
  • Innostuin ylä-aste ikäisenä pitämään päiväkirjaa.
  • Olen harrastanut balettia, aerobicia, tanssia, kanteleen soittoa, kuvataidekoulua, ja kuulunut mm. Helsingin taiteilijaseuraan.
  • En ole käynyt rippikoulua tai Prometheus-leiriä.
  • Pidän aika paljon historiasta, vaikka olinkin siinä aivan surkea peruskoulussa.
  • Taide ja musiikki on lähellä sydäntäni. Tykkään käydä erilaisissa näyttelyissä, ja katsella vanhoista taiteilijoista tai muusikoista kertovia dokumentteja.
  • Uskon evoluutioteoriaan.

1. Oletko siisti?- Olen ja en ole.
Esimerkiksi asuntoni voi olla miten sekaisin pitkän aikaa, ennen kuin innostun siivoamaan. Joskus lähden ihan rönttösenä kauppaan. Jääkaappiin saattaa joskus unohtua pitkäksikin aikaa jotakin ruokaa, joka ei ole sitten enää tuoretta.. Mutta sitten taas on kausia, jolloin innostun pitämään paikkoja siistinä, järjestelemään tavaroita ja pitää yleistä järjestystä yllä.

2. Oletko yleensä myöhässä vai aina ajoissa?
- Joskus aiemmin olin aina myöhässä, johtuen siitä etten osannut hahmottaa kunnolla ajan kulkua. Nykyään pyrin aina olemaan ajoissa, mieluiten vielä hyvissä ajoin, koska inhoan yli kaiken kiirettä.

3. Mitä teet aamuisin ensimmäiseksi? Entä iltaisin viimeiseksi?
- Yleensä heti aamuisin tervehdin lemmikkiäni <3 iltaisin yleensä lueskelen jotakin hyvää kirjaa.

4. Omaatko neuroottisia tapoja?
- Korviksien napsuttelu ja näprääminen. Hiukseni ovat päivän mittaan monta kertaa auki ja välillä kiinni.

5. Lempilehtesi?
- Lemmikki- ja käsityölehdet.

6. Millainen on täydellinen päiväsi?
- En muista milloin minulla olisi ollut täydellistä päivää. Sain juuri kuulla huonoja uutisia, joten täydellisen päivän miettiminen ei nyt vaan millään onnistu.

7. On syntymäpäiväsi ja vieraistasi kukaan ei saavu juhliisi. Mitä teet?
- Soittelen ihmeissäni vieraille ja kyselen syytä. Jos kukaan ei pöllähdä paikalle, juhlin sitten yksinäni. Tai mökötän.

8. Mitä toivoisit joululahjaksi?
- Uutta, isoa ja ihanaa mattoa olkkariin. Kauniita pussilakanoita, jotain sisustusjuttuja, ja ison kissan kiipeilypuun.

9. Lempijuhlasi?
- Joulu ja Halloween!

10. Sateisen päivän paras tekeminen?
- Leipoa, löhötä, nukkua, katsoa elokuvaa, lukea.. niitä on niin montaa kivaa tekemistä, että vaikea valita vain yksi.

11. Minkä elokuvan voit katsoa aina vain uudestaan?
- Tämäpäs on hankala. Varmaan Disneyn Leijonakuninkaan. Se tuli lapsena katsottua ainakin satoja kertoja!

Laitan haasteen eteenpäin vaikkapa seuraaville:


Hitsi, en vielä lue niin montaa blogia, että voisin tähän ehdokkaita listata! Tämä onkin aika monen blogissa jo kiertänytkin.

Ja tässä tulee kysymyksiä:

  •  Kamalin ammatti, mitä et voisi koskaan harjoittaa?
  •  Asia, mistä voit olla erittäin ylpeä itsestäsi?
  •  Noloin juttu, mitä sinulle on käynyt?
  •  Fobiasi?
  •  Tuletko helposti toimeen uusien ja tuntemattomien ihmisten kanssa?
  •  Mikä oli lempi lastenohjelmasi pienenä?
  •  Mitä mieltä olet älypuhelimista?
  •  Jos tästä hetkestä mentäisiin 500 vuotta eteenpäin, millaisena näkisit tämän maapallon? Olisiko tätä enää olemassakaan?
  •  Sinun mielestäsi kamalin ihmistyyppi? (Ahne, itsekäs, pinnallinen yms..)
  •  Millaisessa elokuvassa haluaisit näytellä?
  •  Sinulle tärkein esine?

maanantai 19. marraskuuta 2012

All Hallow's Eve


Onhan tästä tapahtumasta aikaa, mutta päätin nyt kuitenkin antaa teidän kurkistaa näihin meidän Halloween juhliimme. Meitä oli paikalla mukava määrä (8 hlöä), joiden kanssa ilta taittuikin yllättävän (ja vähän liiankin) nopeasti. Todella harmi, ettei kaikki kutsutut päässeet tulemaan paikan päälle, mutta ensi vuonna täytyy järjätä nämä juhlat niin, että kaikki pääsevät tulemaan - otettaisiin joka vuotiseksi perinteeksi tämän Pyhäinpäivän aatto.

Satiinitaivaan Suvin kanssa me aloimme järjestelemään iltaa jo hyvissä ajoin, varmaan jo viikkoa ennen tapahtumaa. Suunnittelimme muffinssikakkuja, testailimme elintarvikevärejä ja ompelimme yhdessä noita kuvissa näkyviä ihania kummitusolioita! Askartelimme myös kivoja kynttilänpidikkeitä wc-paperirullista, joihin lätkimme teippiä ja liimaa tuubikaupalla, ja jotka lopuksi väritimme mustaksi. Suvi oli löytänyt ohjeen jostakin blogista, ja kokeilimme innoissamme, miten me saisimme mokoman toimimaan. Hyvinhän se sujui!

Vaikka aloitimme hyvissä ajoin viimeiset koristelut jo klo 12 aikoihin, tuntui että aika kului aivan liian nopeasti ja oli aivan liian paljon vielä tekemistä, ennen kuin kello löisi 18! En tunnusta ainakaan olevani perfektionisti, mitä tulee koristeluun...


Harmittaa, kun olin niin uppoutunut koristeluun, että leipominen jäi ihan sivu suun. Onneksi sain kaivertaa tämän kurpitsan, joka oli itseasiassa aika haastavaa ensikertalaiselle. Ja hehheh, älkää välittäkö noista huopaisista hiussuortuvista - ne jäi ensikokeilussa päähäni! :) Kuitenkin sain ne jossain vaiheessa paremmin aseteltua .. Ja kurpitsakin virnuili onnellisena, vaikka siltä olikin sisälmykset poistettu. Ihanaa tunnelmaa se kyllä välitti. Tuostakin olisi voinut tehdä hieman persoonallisemman, mutta aika ei yksinkertaisesti vain riittänyt.

Onneksi Suvilla ja Jannalla riitti intoa väännellä marsipaanista kaikenmoisia ötököitä muffinssien ja kakkujen koristeiksi. Esimerkiksi tämä sympaattinen Jack-kakku on Suvin käsialaa. Lisäksi mukaan mahtui 3 eri boolia! En edes muista, (ei sillä, että olisin ollut aivan naamat) mitä kussakin boolissa oli, mutta ainakin limen palasia, sekä hirmuinen ja punainen jääkäsi pelottelemassa vieraita!



Pukukoodia onneksi aika moni noudatti, ja olikin mukavaa että paikalle pyyhälsi pynttäytyneitä juhlijoita. Oli myös mukava tutustua uusiin ihmisiin. Olen yllättynyt pitkään sisälläni kyteneestä sosiaalisesta puolestani, minä kun olen aina ollut todella ujo ja hiljainen, ja suorastaan välttänyt ihmisten seuraa. Onneksi ihmisillä oli mukanaan iPhonet, ja muut älylliset laitteet, joihin pystyi lataamaan erilaisia pelejä. Juomapelejä esimerkiksi. Siinähän tuo booli meni, ja hauskaa oli - pelasimme mm. pullonpyöritystä. Loppujen lopuksi voiton kuitenkin vei korttijuomapeli, joka sai aikaan monet naurunremakat, ja jotka varmasti kaikuivat naapuriin asti.

Puvuista puheenollen.. En edes ole varma, miksikä olin pukeutunut. Tarkoitus oli olla Addams Familyn Morticia, mutta loppupeleissä en tainnut ollakaan.


Oli kyllä sen verran mukavat juhlat,
että tämä varmasti uusiutuu taas ensi vuonna! Kiitos <3


Lisäksi oli mietteissä kirjoittaa hieman Halloweenin perinteestä ja juurista, mistä moinen juhla on oikeasti alkujaan.Tuosta Jack O´lanternista tiesinkin jo etukäteen, mutta se yllätti, että aikanaan tämä kelttien pakanallinen juhla korvattiin kristinuskon marttyyreille omistetulla juhlalla.. Lukaiskaa, jos mielitte. Tämä on Wikipediasta:

"Halloween on anglosaksisissa maissa pyhäinpäivän aattona lokakuun viimeisenä päivänä 31.10. vietettävä juhlapäivä, alkuaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivä, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Nimi on lyhenne englannin sanoista ”All Hallows' Eve” eli pyhäinpäivän aatto.

Halloweeniä on vietetty Euroopassa vanhastaan kelttiläisen perinteen vaikuttamissa anglosaksisissa maissa, kuten Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa. Halloween pohjautuu kelttiläisten kulttuurien syksyllä, maanviljelyskauden lopussa vietettyyn vanhan uuden vuoden ja sadonkorjuun juhlaan samhainiin. Kelttien uskomusten mukaan tämän maailman ja yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa ja kuollessa, ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi juhlan aikana poltettiin kokkotulia asutusten ympäristössä, koska tulien uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan.


Kristinuskon levitessä lähetystyöntekijöitä kehotettiin sulauttamaan kristittyjä tapoja pakanallisiin juhliin niiden kieltämisen sijasta. Niinpä tämäkin pakanallinen juhla korvattiin kristinuskon marttyyreille omistetulla juhlalla (omnium sanctorum). Paavi Gregorius III siirsi aiemmin toukokuun 13. päivänä vietetyn Neitsyt Marian ja marttyyrien muistopäivän lokakuun 31. päiväksi 800-luvulla. Irlannissa tämä päivä sai nimen All Hallows Eve eli ”Kaikkien pyhien aatto”. Marraskuun ensimmäinen päivä oli varsinainen juhlapäivä All Saints Day (All Hallows Day, ”Kaikkien pyhien päivä”).


Kurpitsalyhdystä on aikojen saatossa muodostunut tärkein halloweenin tunnus. Irvistävä kurpitsa tunnetaan myös nimellä Jack O’Lantern. Irlantilaisen tarinan mukaan lyhty on saanut nimensä Jack-nimiseltä juopolta. Hän kiristi pirulta lupauksen, ettei hänen sielunsa joutuisi helvettiin. Jackia ei kuitenkaan hyväksytty taivaaseenkaan. Piru heitti Jackille helvetistä hiilen, jonka mies säilöi lyhdyksi evääksi ottamansa nauriin sisään. Siitä lähtien Jackin sielu on etsinyt itselleen sopivaa lepopaikkaa pienen lyhdyn valossa. Yhdysvalloissa nauris on vaihtunut kurpitsaan.

Katolinen kirkko vastustaa juhlaa pakanallisena. Esimerkiksi Ranskassa kirkko pelkää halloweenin saattavan syrjäyttää pyhäinpäivän vieton. Myös ortodoksinen kirkko suhtautuu Halloweenin viettoon kielteisesti sen pakanallisten ainesten vuoksi.
Uuspakanat saattavat viettää halloweenia, samhainia tai kekriä. Wiccassa samhain on suuri pyhäpäivä."

torstai 15. marraskuuta 2012

This is your Imaginaerum


"Once upon a time in a daymare

Dying to meet you, little child, enter enter this sideshow!"


Ostin itselleni syntymäpäivälahjksi liput Nightwishin Imaginaerum konserttiin ja elokuvan ensi-iltaan ystävieni kanssa. Voisiko parempaa synttärilahjaa olla? Nykyään Ikuisesti Nightwish fanina pysyvänä en odottanut yhtään vähempää Holopaiselta, en konsertin (uuden/tuuraavan laulajan), kuin elokuvankaan osalta. Ja kyllä, odotus täytti kaikki toiveet: konsertointi kylvi naamalleni pysyvän virneen koko sen illan ajaksi. Voisiko olla parempaa laulajaa tähän yhtyeeseen? Voin vaan kehua Floor Jansenin ääntä ja esiintymistä, kokonaisuudessaan tuo ilta oli sydäntälämmittävää, josta riittää ihanaa muisteltavaa vielä monen vuoden ajan. Erityisesti se toi minulle lohtua ja vakautta siitä, että vaikka tuntisi koko muun maailman kaatuvan ja luhistuvan, on aina jotakin pysyvää, kaunista ja koskettavaa olemassa tässä maailmassa - ja tuona iltana se oli Nightwish.

Siinä vaiheessa kun Ghost Love Score sekä Ever Dream pärähtivät soimaan, olin onnesta ja itkusta sekaisin. Kyyneleitä en vuodattanut, sillä kyyneleeni ovat kuivuneet viimeaikaisten muiden surullisten tapahtumien takia. Joten nauttikaahan kuvista, antaa niiden puhua puolestaan.



"The first thing I ever heard,
was a wandering man telling his story
It was you, the grass under my bare feet
The campfire in the dead of night
The heavenly black of sky and sea.."



Hetki ennen elokuvan alkua...
Happily ever after!

Lopuksi vielä pientä kuvakurkistusta synttärikakusta ja Suvin ja Jannan lahjapaketista. <3 Tuo kortti oli aivan ihana! Tietenkin unohdin kuvauttaa lahjoja, mitä sain.... fail. Kakku oli superhyvää, äiti teki. Karkit ympärillä on vähän niinkuin onnenhippusia, ja keskellä oleva kukka kuvastaa Iiristä, joka on myös toinen nimeni. Sattumoisin, kun menin syntymään Iiriksen päivänä.. Iiris on kreikkalainen sateenkaaren jumalatar.




torstai 8. marraskuuta 2012

Light to the Darkness


Ennen kun aion siirtyä Halloweenin tunnelmakuviin, haluan jakaa teidän kanssa nämä Linnanmäen valokarnevaalijuhlan hetket. Voisiko tunnelmallisempaa enää olla; pimenevä syysilta ja karnevaalimaiset valot tuikkivat ympärillä. Tunnelma on niin erilainen, kuin kesällä. Hattaraa, sirkusmaista musiikkia, iloisia ihmisiä, syksyn värit ympärillä.. Ah!
Vaikka monesti on tuo tapahtuma ollut suunnitelmissa korkata.. jotenkin ei vaan jostain syystä ole tultu mentyä. Tapahtuma oli ilmainen, ja laitelippuja sekä rannekkeita myytiin halukkaille. Huvipuistoissa pääsee se sisäinen lapsi valloilleen, eikä siltä tälläkään kerralla vältytty. Teki mieli vaan ryntäillä joka paikkaan! Tuntui siltä, kuin naamalla olisi ollut mitä typerin virne koko ajan. Vaikka illan mittaan tulikin kylmä ja kolea, ei se sydäntälämmittävää tunnelmaa latistanut hetkeksikään.

Tietysti meidän piti mennä näköalatorniin kuikuilemaan vähän Helsinkiä. Kiljahdusten saattelemana nousimme yläilmoihin, oli niin pelottavaa nähdä yläilmoista kaupunkia. Tietysti minä etunenässä kärsin korkeanpaikankammosta, ja yllätykseksi ystävänikin kiljahtelivat pelokkaina vieressä. Mutta onneksi siihen ei kuollut kukaan ja pääsimme kaikki turvallisesti takaisin maan kamaralle!


Kävimme yhdessä maailmanpyörässäkin (ihme, että ylipäätään uskaltauduin mukaan), josta olisi nähnyt kauaskin, jos ei olisi ollut niin pimeää. Oli ihanaa vaan istua tuolla ja katsella kaupunkia, ystävät ympärillä. Vaikka satoi, ei se ainakaan minua haitannut yhtään.



Karuselli on ihana! Menimme Suvin kanssa vahingossa jonoon, ja ihmettelimme kun ihmisiä alkoi kerääntymään meidän taaksemme. Halusimme vain ottaa kuvia karusellista! Pitihän meidä ostaa myös hattaraa, ihan "vain" tunnelman vuoksi.

Kun kylmyys alkoi turruttaa, niin poikkesimme istumaan Lintsin kahvilaan, josta sai superhyvää kaakaota. Siellä oli myös jotain suklaakebab-jälkkärihärpäkettä, jota kuolasimme kaikki. Mokoma maksoi jotain 6€, eli ostamattahan tuo jäi. Mutta hyvältä se näytti. Mukana on myös kuvasarja, jonka Suvi onnistui napsimaan meistä, kun kameraan oli jäänyt sellainen itselaukaisin päälle, joka ottaa 10 kuvaa joka sekuntti. Tuostahan naurua syntyi, varsinkin kun kahvila oli  muutenkin täynnä ja ihmiset ihmettelivät meidän touhuja. Ystävät ovat parhautta <3


Tapahtumassa vaelteli myös kuorolaulajia, sirkustaiteilijoita, tulennielijöitä ja joitakin tanssijoita, ja kurpitsaväkeä! Olivat melko söpöjä otuksia, vaikka ne Jannaa hieman kammottikin! Yritin parhaani mukaan rauhoitella... Kaikenkaikkiaan oikein mukava tapahtuma, jota voin lämpimästi suositella kaikille, jotka kaipaavat hieman valoa syksyn synkkyyteen ja pimeisiin iltoihin. Illasta jäi lämmin muisto mieleeni :) Kiitos rakkaille ystävilleni.